Joulukalenteri neljän vuoden takaa

Joulukuu lähestyy.

Jos oman kalenterin tekeminen innostaa ja huovutettavia villapaitoja löytyy, niin tässä yksi vaihtoehto, kalenteri neljän vuoden takaa.

Lisää kuvia löytyy täältä.

Pienelle pojalle

Ystävälleni syntyi pieni poika reilut kaksi viikkoa sitten.

Tänään pääsin katsomaan tätä pientä ihmettä ja vein tuliaisiksi nämä bodyt ja housut.

Kaikki bodyt on tehty uusimman Ottobren (6/2012) Kisuliini -kaavalla
ja koko on 62 cm. 

Liikennemerkkikangas on Eilen designin suunnittelema ja tilattu Ikasyriltä. Raita- ja pallokankaat ovat Marimekon ja norsu ehkä Iikku-Kiikusta. 

Kaikki kanttaukset on tehty JNY designin trikoolla.

Housut on ommeltu JNY designin turkoosista velourista muokatulla Vilkas -kaavalla (Ottobre 4/2008).

Ohjeen mukaan vyötärökuminauhan pituus  oli 45 cm, mikä tuntui valtavan pitkältä. FB:n Ompeluelämää ryhmästä sain pohdinnoissani ihanaa apua ja päädyin loppujen lopuksi tekemään säädettävän vyötärökuminauhan. Mallia katsoin me&i -housuista. 

Tässä koko setti.

Onnea vielä tähtipojalle ja koko perheelle!

Pääasioita

Kummipojan isoveli pyysi minua tekemään tupsupipon.

Kunniatehtävä!

Ja pitihän pikkuveljenkin toki pipo saada. 

Molemmat on ommeltu Eilen designin liikennemerkkikankaasta.

Jännä, että eri väriset kankaat ovat erilaisia, turkoosi joustaa paljon vähemmän kuin musta. 

Vähän jännitänkin, onko tuo turkoosi kummipojalle liian pieni.

Kahdelle ystävälle ompelin Marimekon pallokankaasta ruttupipot. 

Kuvattuna vain yksi, mutta identtisiä ovat. 

Osallistuin FB:n Keskisen Uudenmaan ompeluseuran järjestämään tempaukseen, jossa kerättiin hattuja 

Hyvinkään sairaalan vastasyntyneille. 

Kankaat on tilkkulaatikosta. 

Pinkit kanttaukset on interlockia ja punaiset jerseytä.  

 En vieläkään tajua, miksei siepparilanka ole punainen, vaan valkoinen!? Harmittaa. 

Näkyy tuo valkoinen lanka niin häiritsevästi, kun ei jälkikään virheetöntä ole.

Toivottavasti myssyt tuovat kuitenkin hyvää mieltä.

 Tässä mallina tyttöjen Pirkko.

Ja Auroralle jäi yksi myssy, jonka toinen kiinnitysnauha jäi ihan pätkäksi.

***

Näitä hattuja ommellessani taas mietin, että kuinka niin monet harrasteompelijat "uskaltavat" myydä ompeluksiansa. Minusta ei siihen ole, koska silloin pitäisi kaiken olla niin täydellistä ja senkin jälkeen miettisin, että kestääkö saumat varmasti ja niin edelleen. Kamala stressi, mikä varmasti hävittäisi innon. Tutuille ommellessa tätä huolta ei ole, vaikka toki haluan ompelusten olevan nättejä ja siistejä. Kuitenkin ne ovat harrasteompelijan, ei ammattilaisen, tekemiä.

Vauvalahjoja, poneja, apinoita sekä uudelleen lämmennyttä rakkautta!

Ystäväni sai marraskuun alussa aivan ihanan pienen tytön. 

Lahjaksi ompelin neidille 50 cm kokoisen mekon Ottobren (6/2007) kaavalla.

 

 Ja mekkoon sopivan hatun Ottobren (1/2005) Myssy -kaavalla.

Pilkullinen velour on vuosia sitten ostettu ja siitä on syntynyt Pikkusiskolle aiemmin tämä tunika hyvin samanlaisella ajatuksella.

 Ja vielä vuoritetun hatun ja lapaset.

Pilvijoustofrotee on JNY designin.

 Tätä ponikangasta oli pakko tilata Sampsukalta. Arvasin, että 4-vuotias ihastuu tähän! 

Mekko on tehty yhdellä luottokaavallani, Ottobren Tildalla. Vai onko tuo huputon versio Hilda.

Hihansuissa pitkät resorit, joten mekko menee pidempään, myöhemmin tunikana. 

 

 Ystäväni toivoi itselleen lörppäpipoa ja valitsi kankaaksi Iikku-Kiikun apinat.

 Sitten hehkutusta!!

Minulla on pidempään ollut huono suhde peitetikkikoneeseeni. Aiempi jo verrattainkin hyvä yhteistyö oli muuttunut tappelemiseksi nauhanohjainta käytettäessä. Muutoin yhteistyö toimi. 

Pitkään olin jo ajatellut neulojen vaihtamista, sitä kun ongelmien ratkaisuksi monesti neuvotaan. Sain jopa oikeanlaiset uudet neulat (joita ei mistään kaupasta saa ostettua, vain tilaamalla) FB:n Ompeluelämää -ryhmän jäseneltä pelkkien postimaksujen hinnalla (KIITOS, jos satut tänne eksymään).

En jaksanut alkaa tappelemaan koneen kanssa pitkään aikaan ja niinpä ompeluni rajoittuivat sellaisiin, joissa resori- tai muutakaan kanttausta ei tarvittu. Vihdoin eilen päätin kerätä rohkeuteni ja käydä koneen kimppuun. 

Ja mitä huomasinkaan!! Toinen peittarin neuloista oli saumurin neula! Eikä aavistustakaan, kuinka se oli koneeseen joutunut. Vaihdoin uudet neulat (joita muuten löytyi sitten samalla täysi avaamaton pakettikin..) ja otin vielä kokeiluun Marimik -blogin Marian vinkin, jolla nauhanohjaimen saa kanttaamaan 3-kertaisena. 

Ja huraa, yhteistyömme toimii jälleen! Ompelin sitten innoissani vauvahattuja neljä kappaletta ja Isosiskolle kolme aluspaitaa, ihan vaan kanttaamisen ilosta!

On taas leikkuri päässyt suikaleita leikkaamaan!!

 Ja hyvän mielen siivittämänä ompelin vielä Pikkusiskolle kahdet Lily legginssit, toiset joustofroteesta ja toiset jerseystä,  pidennetyillä käännettävillä lahkeilla.

Nyt on taas ompeluintoa! Ja rakastan jälleen tuota Janomeani!

Huikkaan vielä, että Lauriidan blogissa on hyvä kokelma peitetikkikonenevinkkejä!