Miehen lapsuudenkodin verhot!
Vanhaa Maija Isolan Ananasta vuodelta 1963 pussilakanan muodossa
Tyynyliinat myös miehen lapsuudenkodistaLaiskotti, enkä jaksanut valokuvia varten noita silittää, aika ryppyisiä pesun jäljiltä ovat...
Juu, anopin varastosta taas löytyi verhot ja tyynyliinat. Muutakin sieltä löytyi, muttei vihreitä, joten kuvia myöhemmin. Ananas-pussilakana on pelastettu jossain vaiheessa roskalavalta. Aika haalistunut tuo paikka paikoin on ja muutama reikäkin löytyy, mutta myös paljon käyttökelpoista kangasta on.
Vielä ei ajatusta ole, mitä noista voisi tulla. Ananaksesta ehkäpä ainakin pienen neidin kesämekko! Ja tuo tyynyliina sopisi ihanasti pieneen vaippaan. Verhoja en taida heti raaskia leikata, niitä kun on kaksi aivan ehjää.
6 kommenttia:
Wau mitä värejä ja kuvioita!!!Ihania!
Ihana tuo alin kangas, minä tekisin siitä jonkun tunikan tai mekon niin pääsisi kangas oikeuksiinsa :)
Minä yhdyn myös tuohon Hannan mielipiteeseen, mokkona tuo alin kangas olisi aivan ihana!
Verhot ovat tosi ihanat, älä vain leikkele niitä harkitsemattomasti. :) Verholöydöt tuottavat minullekin aina ongelmia. Haluaisin säästää sellaisenaan, jos vielä joskus olisi sellainen ikkuna, johon ne kävisivät.
Oi, mitä ihania vihreitä herkkupaloja! <3
Meiltä muuten löytyy tuollaisia alimman kuvan tyynyliinoja keltaisina ja oransseina versioina. :)
Ihania kankaita, värit ja kuviot..kaikki.
Hassua mutta itse sain just samanväristä ananaskangasta verhomuodossa..anopiltani, 4 superpitkää verhoa ja vanhaa tuotantoa tietty.
Toisesta parista tein keittiöön laskosverhot, toinen verhopari roikkuu sellaisenaan lasten leikkihuoneessa..
Lähetä kommentti