Mummilasta noin kymmenen vuotta sitten pelastettu vanha kehto kaipasi uudistusta. Hioin ja maalasin sen valkoiseksi. Tämä oli pitkästä aikaa ensimmäinen maalaushomma ja kyllä yllätti työteliäisyydellään! Mutta lopputulokseen olen oikein tyytyväinen, toki kehittymisen varaa on, mutta ensimmäiseksi hommaksi ok. Päällystin patjan lakanakankaalla ja neuloin jämälangoista pikkuisen viltin.
Ja on tämä kehto ollut tosi mieleinen pikkuneidille! Vuorotellen siellä köllöttää nukke ja neiti itse. :D
Tässä vielä vertailun vuoksi kuva kehdosta edellisessä kuosissa.
3 kommenttia:
Voi miten hienolta tuo kehto nyt näyttää! :) En ihmettele, vaikkei sillä ole neitoselta hetken rauhaa! ;)
Blogissasi on todella mukava tunnelma, piti lukea kaikki tekstit kerralla läpi. :)
Kehto on kaunis, ja käsittelemäsi keittiön pirttipöytä kolahti johonkin... jostain syystä olen alkanut katsella pirttipöytiä sillä silmällä, vaikka aiemmin olen vannonut, ettei meille sellaista tule.
Hienoksi sitä vanhoja esineitä saa :)
Lähetä kommentti