tiistai 20. marraskuuta 2012

Vauvalahjoja, poneja, apinoita sekä uudelleen lämmennyttä rakkautta!







Ystäväni sai marraskuun alussa aivan ihanan pienen tytön. 







Lahjaksi ompelin neidille 50 cm kokoisen mekon Ottobren (6/2007) kaavalla.






 
 Ja mekkoon sopivan hatun Ottobren (1/2005) Myssy -kaavalla.

Pilkullinen velour on vuosia sitten ostettu ja siitä on syntynyt Pikkusiskolle aiemmin tämä tunika hyvin samanlaisella ajatuksella.







 Ja vielä vuoritetun hatun ja lapaset.

Pilvijoustofrotee on JNY designin.








 Tätä ponikangasta oli pakko tilata Sampsukalta. Arvasin, että 4-vuotias ihastuu tähän! 

Mekko on tehty yhdellä luottokaavallani, Ottobren Tildalla. Vai onko tuo huputon versio Hilda.









Hihansuissa pitkät resorit, joten mekko menee pidempään, myöhemmin tunikana. 

 







 Ystäväni toivoi itselleen lörppäpipoa ja valitsi kankaaksi Iikku-Kiikun apinat.









 Sitten hehkutusta!!

Minulla on pidempään ollut huono suhde peitetikkikoneeseeni. Aiempi jo verrattainkin hyvä yhteistyö oli muuttunut tappelemiseksi nauhanohjainta käytettäessä. Muutoin yhteistyö toimi. 

Pitkään olin jo ajatellut neulojen vaihtamista, sitä kun ongelmien ratkaisuksi monesti neuvotaan. Sain jopa oikeanlaiset uudet neulat (joita ei mistään kaupasta saa ostettua, vain tilaamalla) FB:n Ompeluelämää -ryhmän jäseneltä pelkkien postimaksujen hinnalla (KIITOS, jos satut tänne eksymään).

En jaksanut alkaa tappelemaan koneen kanssa pitkään aikaan ja niinpä ompeluni rajoittuivat sellaisiin, joissa resori- tai muutakaan kanttausta ei tarvittu. Vihdoin eilen päätin kerätä rohkeuteni ja käydä koneen kimppuun. 

Ja mitä huomasinkaan!! Toinen peittarin neuloista oli saumurin neula! Eikä aavistustakaan, kuinka se oli koneeseen joutunut. Vaihdoin uudet neulat (joita muuten löytyi sitten samalla täysi avaamaton pakettikin..) ja otin vielä kokeiluun Marimik -blogin Marian vinkin, jolla nauhanohjaimen saa kanttaamaan 3-kertaisena. 

Ja huraa, yhteistyömme toimii jälleen! Ompelin sitten innoissani vauvahattuja neljä kappaletta ja Isosiskolle kolme aluspaitaa, ihan vaan kanttaamisen ilosta!

On taas leikkuri päässyt suikaleita leikkaamaan!!







 Ja hyvän mielen siivittämänä ompelin vielä Pikkusiskolle kahdet Lily legginssit, toiset joustofroteesta ja toiset jerseystä,  pidennetyillä käännettävillä lahkeilla.






Nyt on taas ompeluintoa! Ja rakastan jälleen tuota Janomeani!



Huikkaan vielä, että Lauriidan blogissa on hyvä kokelma peitetikkikonenevinkkejä!




6 kommenttia:

KiKiDuu kirjoitti...

Oijoi miten söpö liivari ja hattu!!
Ja ihanaa peitetikkioivallusta, kanttaaminen on kivaa sillon kun se sujuu! :)

pikkupippuri kirjoitti...

Hyvä, että sait koneet toimimaan. Ihania ompeluksia, etenkin tuo liivari on syötävän suloinen!

HeliHoo kirjoitti...

Hei, millaisia ne ihmeneulat on ja mistä voi tilata?

NorppaStiina kirjoitti...

Ihania ompeluksia! Kiva kuulla sinusta, ja että ompeluintoa löytyy ja ompelu sujuu. :)

piksu kirjoitti...

Miten huoliteltu kädenjälki sulla on! Minä jään ehdottomasti lukijaksesi :)

~Maria~ kirjoitti...

Ihanaa, kun olette jaksaneet kommentoida, kiitos!

KikiDuu; kanttaaminen todellakin on kivaa sujuessaan, mutta kyllä sen kanssa hermotkin saa monesti menemään. ;)

Pikkupippuri; kiitos!

HeliHoo; peittariehin suositellaan Schmetz EL X 705 tai Organ HAX -neuloja. Niitä voi tilata ainakin ebaysta, mulla ei oo sinne tunnuksia, enkä oo vielä tilannut.. Kannattaa googletella, mutta mun mielestä noita ei oo saanut Suomesta, mikä on tylsää.

NorppaStiina; juu, toivon tämän olevan pysyvämpi moodi. :) Nyt olen toipumassa jalkaleikkauksesta ja sairaslomalla, niin aikaa on enemmän, muttei ihan kamalasti pysty ompelukoneella vielä istumaan. Mutta jospa moodi jatkuisi töihin paluun jälkeenkin...

Piksu; kiitos ja tervetuloa! :)